Olemme niin iloisia uutisista: Hugolla on selkä terve, ja saimme Kennelliitolta tietoa että kyynärät ovat 0/0 ja lonkat B/B. :-) Ihanaa!
Hugolla oli viime vuonna ollut lihaskipuja ja myös kipu selässä, minkä takia kävimme hieronnassa ja akupunktiossa. Ja päätettiin kuvata selkää varmuuden vuoksi. Vuoden alussa kuvattiin selkä ja samalla otettiin viralliset kyynär- ja lonkkakuvat. Olen niin iloinen että sillä on niin hyvät lonkat ja kyynärät., eikä selässä ole mitään. :-)
On kulunut vähän aikaa siitä kun viimeksi kirjoitin tässä. Talvi tuli ja meni, ja kohta krokukset nousevat lumen alta. Innolla odotan että Pk-tottis alkaa ja pääsemme taas harjoittelemaan, nyt kun lumi on melkein kokonaan sulanut koulutuskentältä. Kurssi alkaa ti 24.4. Koulutuskentän vastapäätä on koirapuisto, siksi se on haastellinen paikka pitää koulutusta - arvaako kuinka hyvin murrosikäinen urosholsku jaksaa keskittyä kun koirapuistossa on koiria juoksemassa ja leikkimässä. Aion käydä joskus eri päivinä kentällä kun ei ole kursseja ja harjoitella kontaktiharjoituksia ja muuta, niin asia alkaa taas sujua hyvin. Olemme talvella harjoitelleet kotona, mutta pitää usein harjoitella paikoissa missä on häiriöitä. Tilasin myös treeniliivin Hollanninpaimenkoirat ry:n kautta, toivottavasti saan sen pian, sillä isot taskut helpottaisivat vähän treenejä kun niihin voisin piilottaa leluja ja herkkuja.
Hugo on nyt puolitoista vuotias, ja alkaa aikuistua - ainakin fyysisesti (päästään se on vielä pikku penska). Se on täynnä testosteronia ja sen takia sen käyttäytyminen on yhtäkkiä vähän muuttunut. Aikaisemmin se tykkäsi kaikista koirista, mutta nyt ei taida hyväksyä vieraita uroksia. Se kiinnostuu niistä ja haluaisi päästää lähelle, mutta samalla se murisee leijonan äänellä. Pitää nähdä meneekö tämän iän myötä ohi tai tuleeko Hugosta semmoinen holsku joka ei sietä muita uroksia. Hugo nyt ei enää tuoksu pennulle, vaan aikuiselle koiralle (saattaa olla että tuon ikäisellä koiralla testosteronitaso on vielä suurempi kuin aikuisilla, sillä hormonilla on merkittävä rooli kehon muutoksissa murrosiällä), ja muut urokset myös huomaavat sen.
Nyt sukupuolivietti on niin voimakas, että se on hyvin kiinnostunut nartuista, seuraa niiden jälkiä kadulla, ja jos löytää kiimaisen nartun hajuja se vetää hirveästi hihnassa, se vain haluaa jäljestää ja etsiä sitä. Olen jo päättänyt että en hyväksy hihnasta vetämistä, joten jos hihna kiristyy pysäydän heti enkä liiku senttiäkään. Tämä toimii hyvin Hugon kanssa, ja se oppi menemään itsestään sivulle kun pysäydän. Mutta kun se seuraa narttujen hajuja (tai jäniksiä), se välillä yrittää vetää kaikilla voimillaan, tai se kääntyy taaksepäin katsomaan minua ja itkee, joskus jopa kiljuu, kun niin paljon haluaa mennä. Koirien ja ihmisten murrosiässä on tämä yhteistä: kärsimättömyys. Ja korvat menevät välillä.
Saalisvietti on myös noussut hyvin korkealle, ja poika on hyvin kiinnostunut jäniksistä ja oravista. Korkea saalisvietti on hyvä ominaisuus koulutuksissa. Mutta se myös tarkoittaa että jos se ei olisi hihnassa se voisi häipyä jonkun jäniksen perään. Haluaisin mennä sen kanssa metsään joskus harrastamaan hakua, jos löytyy sopiva tilaisuus, mutta samalla pelkään, entä jos? Se on tähän asti aina tullut nätisti heti takaisin käskystä, mutta emme koskaan nähneet jänistä livenä ilman että Hugo olisi hihnasta kiinni. Ja kun se näkee jäniksen se nousee seisomaan takajaloillaan ja vetää hihnassa täysin.
Usein ajattelen, kuinka ihanaa että juuri Hugo tuli meille. Se on upea koira. Se on niin älykäs, fiksu ja tottelevainen. Se oppii niin paljon, ymmärtää niin paljon sanoja, ja se tykkää koulutuksista. Se on hyvin yhteistyökykyinen ja haluinen. Koiran hoitokin on niin helppo, kun se antaa leikata kynsiä rauhallisesti, antaa tyhjentää anaalirauhaset, antaa harjata karvoja, pestää hampaita, kaikki ilman vastarinta. Se on niin tottelevainen, että voi että! Hugo on ihana koira, ihana kaveri. Se on aina mukana, iloisena ja valmiina tekemään mitä vaan. Ja sillä on aina iloinen hymy suussa. Jos sillä on suu kiinni, ja katsomme sitä ja hymyilemme, heti se avaa suun ja hymyilee takaisin. Meidän hymypoika. :-)
