Edistystä jälkitreenissä

Tänään kävin metsässä Hugon kanssa taas treenaamassa jälkiä. Ensin jätin koiran kotiin, menin yksin metsään ja tein siellä 3 hajustettua jälkeä: ensimmäinen 50m pitkä, toinen 100m ja kolmas 50m. Tarkoitus oli aloittaa helpolla jäljellä, sitten ajaa vaikeamman, ja lopettaa taas helpolla jäljellä niin olisi todennäköisempää että lopettaisimme harjoituksen menestyksellä ja koiralla olisi hyvä mieli. :)

Kello oli 15 ja lämpötila +1°C. Ei tuulta. Joissain paikoissa oli huurretta maassa. Minulla oli lämmin nakki, jonka hieroin kenkien pohjiin ensimmäisen jäljen alkukohdalla. Merkasin jäljen alkua oranssilla kuitunauhalla, ja sen jälkeen kävelin 50 metriä suorana viivana, ja merkasin taas jäljen lopun nauhalla. Laitoin nauhat korkealla (silmien korkeudella) jotta koira ei huomaisi niitä. Loppukohdalla hyppäsin pois (että Hugo osaisi huomata jäljen loppua, tai ainakin pysäytyisi hetkeksi niin ehtisin heti juhlia ja palkita), poistuin oikealle, ja noin 20 tai 30 metrin päästä aloitin seuraavan jäljen.

Seuraavan jäljen alupisteessä hajustin kenkäpohjat vähän lisää, ja kävelin 100 metriä. Tällä kerta kiinnitin puuhun ei värisen nauhan jäljen puolivälissä niin että huomaisin jos koira eksyisi jäljestä (lyheimmillä jäljillä tämä ei ole tarpeellista).

Kolmannen jäljen tein taas vähän kauempana, ja vähän eri suuntaan kuin edelliset (jäljet 1 ja 2 olivat länteen päin, ja kolmas etelään päin), kun tänään ei ollut tuulta.

Ja sitten harjoitus:

Menin kotiin, leikkasin nakkipaloja ja lämmitin niitä, pakkasin välineet, otin Hugon mukaan ja menimme metsään. Aurinko vielä paistoi. Menin ensimmäisen jäljen kohdalle, Hugo sai pannan ja jälkiliinan, keräsin talteen aloituspisteen merkkausnauhan, ja käskin Hugoa istumaan. Kun se oli rauhoitunut - ja yllättävän fokusoitunut (se odotti käskyä ja näytti hyvin iloiselta ja motivoituneelta), osoitin jäljen alkua kädellä ja pyysin etsimään jälkiä.

Näköjään alkukohdassa nakin tuoksu oli voimakkaampi, ja se alussa luuli että olisin piilottanut nakin sinne, se etsii ja etsii, sitten se alkoi etsiä jälkeä mutta meni väärään suuntaan, alkoi seurata toisen koiran tai oravan hajuja. Se välillä katsoi minua ja odotti apua. Vein sen takaisin oikeaan paikkaan ja toistin käskyn ja osoitin jäljen. Hugo eksyi, ja pari kertaa meni pissaamaan jonnekin. Silloin ajattelin ettei siitä tulisi mitään, mutta aloin kävellä sen kanssa kohti jäljen loppua ja toivoin että se löytäisi jäljen. Vain silloin kun olimme lähellä loppunauhaa se yhtäkkiä löysi jäljen ja alkoi seurata sitä hyvin keskittyneesti.

Siis ensimmäinen jälki meni hukkaan, mutta se löysi paikan josta kävelin ensimmäisestä seuraavalle jäljelle, ja annoin sen seurata sen. Se jäljesti seuraavan jäljen alukohtaan ja jatkoi koko seuraavan jäljen pitin. Käytännössä se jäljesti noin 130 metriä hyvin tarkasti ja onnistuneesti! Toisen jäljen lopussa huusin "hyvä!!!" tosi iloisella äänellä, ja Hugo katsoi minua ja sai palkintoa. Se oli aika iloinen. Ja niin minäkin. Se oli pisin jälki jonka se on ajanut tähän asti, ja alussa pelkäsin ettei se olisi onnistunut ollenkaan. :)

Sieltä vein sen kolmannen jäljen alkuun, tein käsimerkin ja annoin käskyn, ja Hugo alkoi jäljestää. Hyvin se osasi seurata jälkeä. Välillä se meni puoli metriä poispäin mutta heti löysi taas jäljen. Nopeus oli hyvä, ja nenä maassa, se ei yrittänyt käyttää ilmavainua. Lopussa taas juhlin yli-innostuneesti ja Hugo sai palkinnoksi paljon lämpimiä nakkipaloja.

Hajustetut jäljet näyttävät toimivan aika hyvin ja ovat myös helpompia ja nopeampia tehdä. Tämä oli aika hyvä treeni ja Hugo oli tyytyväinen sen jälkeen. Seuraavan kerran kokeilen taas samalla tavalla: lyhyt, sitten pitkä, ja taas lyhyt jälki.

Jälkitreeni lähimetsässä

Ensi pieni vinkki: jos etsitte kuitunauhaa jäljen merkkaamista varten, sitä löytyy Suunnistajan Kaupasta. Olin etsinyt merkkausnauhoja eläinkaupoista ja retkeilukaupoista tuloksetta, mutta sitten törmäsin niiden verkkosivuihin (jotka juuri nyt eivät jostain syystä toimi). Niillä on verkkokauppa ja myös liikkeet Helsingissä (Museokatu 34), Tampereella ja Turussa. Kävin viime viikolla Helsingissä ja ostin 2 eri väriä:

Ja tämän päivän treenit: ennen aamiaista kävimme metsässä treenaamassa, mukana jälkiliina, jälkipanta, merkkausnauhat ja pieniä nakkipaloja. Laitoin Hugon odottamaan hihna puuhun sidottuna, ja sinne se jäi odottamaan ja itkemään sillä aika kun tein jäljen. Tässä vaiheessa vielä teen aika lyhyitä jälkiä sille, noin 55 askelta. Hugo on innokas jäljestämään, ja vaikka olisi nälkäinen se harvoin poimii noita nakkipaloja. Se seurasi jälkeä keskittyneesti, meinasi eksyä hetkeksi mutta palasi nopeasti jälkeen, otti nakkipalan ja melkein alkoi seurata jälkeä taaksepäin, jolloin minun piti taas osoittaa oikeaa suuntaa. Se pääsi perille. Kehuin paljon ja annoin lisää nakkia, ja vasta sitten se huomasi olevansa nälkäinen ja olisi halunnut seurata jälkeä taaksepäin ja poimia unohtuneita palasia, mutta ei saanut tietenkään lupaa.

Kerran aikaisemmin tein hajustetun jäljen, sekä siksi että oli tulossa pimeää ja aika oli rajatusti, että siksi ettei Hugo näköjään välitä nakkipaloista, ja silloin se seuraasi tosi hyvin jäljen ja sai kokonaisen nakin lopuksi. Pitäisikö treenata lisää nakkipaloilla tai kannattaisiko siirtyä hajustettuihin jälkiin? Yritän vielä nakkipaloilla. Huom: kyseessä on metsäjälki (siis pajä) eikä peltojälkeä. Kommentit ovat tervetuleita!